Lomalainen

Ei hyvänen aika. Haluaisin tehdä lisäyksen edelliseen. Mulla oli tänään varattu uusi aika kunto-ohjaajalle ohjelman tekoa varten, ja sehän olikin yllättävän lystiä. ;D Oli oikein oikein OIKEIN pätevä ohjaaja, sain hienon kunto-ohjelman ja valitettavasti myös tiedot siitä, mistä mun keho tällä hetkellä koostuu… Pitänee varata uus mittaus parin kuukauden päähän, että nähdään, josko jotain olis tapahtunut. En kyllä tajua, mistä se kaikki lihas oikeen tulee! Sitä mulla on tälläkin hetkellä vaikka muille jakaa. :D Valitettavasti voin sanoo samaa rasvasta…

Kävin treenin jälkeen salilla saunassakin, oli aivan ihanaa! Kyllä lomailu on mahtavaa, ei tarvi tuijottaa kelloa. Tänäkin aamuna heräsin jo seittemältä, kävin YTHS:llä aamulla, hoidin asioita ja kävin kaupassa ja ehdin jopa ottaa päikkärit ennen kahtatoista. :D Yritin etsiä kaupungilta lankoja seuraavaan neulomisprojektiin, vaan eipä löytynyt. En luovuta. Joen lanka tuskin tuottaa pettymystä, vaikka vähän harvinaisempaa lankaa kattelenkin.

Eli siis Joensuuhun viikonloppuna, luultavasti torstaina. Toivottavasti ehin Panovin tunnille, iskrailemaan, näkemään Sipeä ja Eseä nii ja ihan kaikkia, kattomaan Prihojen pelin ja käymään tietty lankakaupoilla ja miksei muillaki kaupoilla. Mutta ennen lähtöä… BLÄÄÄÄÄÄÄÄÄHH.

Ihanaa naistenpäivää ihan kaikille! :)

Kuopio kuhisee hyvännäköisiä miehiä!

Tänään soitin ja tilasin yhden hyvännäköisen miehen ihan kotiovelle. Lähdin nimittäin taas pumppiin (ja samalla katsomaan niitä salilla olevia hyvännäköisiä miehiä) sen verran kovalla kiireellä, että jätin kotiavaimen oven väärälle puolelle. Tajusinkin asian vasta perillä. Koska vara-avain ei oo vielä kulkeutunut Annalle ja Jannelle, piti soittaa huoltoyhtiöön, jonottaa (= odottaa että päivystäjä tulee kahvitauolta / vessasta) puhelimessa 20 minuuttia ja odottaa vielä puoli tuntia tätä huoltomies-prinssiä valkealla ratsullaan.

Voin kertoo että ärsytti koko tilanne, ois ollu kauheesti töitä mitä tehä ja porukkaa kulki rapussa saunatakit päällä, sukset ja viinapullot kainalossa. (Eri seurueita kylläkin nuo edellä mainitut.) Mä olin siis varautunut olemaan vähän puolustuskannalla, jos oven avaava hemmo rupeaa jotain sanomaan. Noh, sieltähän saapuikin oikein miellyttävä nuori mies, joka sano että näitä kyllä sattuu ihan jatkuvasti, ja huomautti lähtiessään ihan ohimennen ja vähän anteeksipyydellen, että lähetetään se lasku sitten. Sen piti ihan nähdä mun paperit, huihui.

Tänään OLIS PITÄNYT käydä myös yliopiston kirjastolla tsekkaamassa siellä olevat hyvännäköiset miehet, mutta valitettavasti unohdin, ja siitä hyvästä saan varmaan pienen sakon lainakirjan palautuksen myöhästymisestä…

P.S. Vähän hirvittää, mitä tulee huomisesta kunto-ohjaajan tapaamisesta: jo lauantaisen pumpin jäljiltä erityisesti käsilihakset on tuusannuuskana, ja nyt kun työkaveri houkutteli toiseen, en pysty roikuttaa oikeeta kättä alaspäin rentona kun ojentajaan koskee niin kovin! Vasen käsivarsi on sietänyt vähän paremmin. Reidet ja hartialihakset ehti melkein palautua, tosin halvauttava vastalause voi olla taas tulossa huomenna. Ah, ihanaa tämä lihasten löytäminen.

Jumi.

Nyt ei saa aikaseks. Miks?

Koska telkkarista näkyy liikaa ohjelmia! Katsoin just äsken boxilta miten Suomi voitti pronssia lätkässä, wuhuu! :) Frasier-putki tallentuu koko ajan.

Mun lihakset on ihan jumissa, olkapäiden, hauisten ja ojentajien lisäks puoliks palautuneet vatsalihakset ja pakaraparat kärsii, puhumattakaan sitten etu- ja takareisistä… BodyPump, jee? Pitkästä aikaa kävin eilen, enkä pysty nyt liikkumaan. Oon kyllä venytellyt koko päivän. Sohvalla.

Täällä on harmillisen sekaista. Eli tiedän, et nyt jos alan hommiin, ni sitä hommaa sit riittää. Myös siksi on jumi.

Hmm, jospa nyt lupaisin itselleni et kuuteen mennessä oon keksinyt huomiselle venäjän tunnille jotain kivaa kieliopin ohelle, kirjoittanut Panovin kirjoituskurssille virallisen kirjeen venäjäks, siivonnut työpöydän, tiskannut, purkanut ainakin yhden laatikon lisää ja vienyt tyhjät laatikot ja keräyspaperin kierrätykseen. Ei kuulosta pahalta, kolme ja puoli tuntia aikaa. Ja aika… alkaa… NYT.

P.S. Eka palkka tuli toissapäivänä! Jee. ;)

Superjumppaaja – se oonnii mie!

Eilen oli huono päivä. Tänään ei! :) Töissä oli kivaa.

Kävin eilen parin työkaverin kanssa Fressillä salilla. Lähinnä se oli semmoista laitteisiin tutustumista, en vielä hirveesti tajua siellä mitään. Aattelin et oisin voinu käydä vatsa-peppujumpassa, mutta se oli täynnä. Tänään sitten tein Fressillä sopimuksen jäsenyydestä! Ens viikolle on sovittu palaveri personal trainerin kanssa (eka on maksuton), ja siitä sitten lähdetään. Huomenna kuitenkin astuu jo jäsenyys voimaan, joten kai sitä on pari kertaa käytävä tällä viikolla jossain jumpassa (maksoin kuitenkin 8,60 helmikuun jäsenyydestä! ;D). Ainakin torstaina meen coreen kehittämään keskivartalon lihaksia, alas selkävaivat!

Sit menin kauppaan ja ostin palan kirjolohta ja hemmottelin itseäni. :) Ostin myös kynnet, eli tein ratkaisevan päätöksen. Maksoin 10 euroa ihan laadukkaista tekokynsistä joita tuli paketissa 48 kpl (mikä on siis enemmän kuin 10, mistä voidaan päätellä et useammat kynnet tuosta paketista saa), ja käytän nyt näitä kunnes sorrun geeliversioihin. Asensin ne jo. Lakan kanssa näyttää ihan aidoilta (siis jos ei tunne mua). :D

Hahaha, tosi superjumppaaja muute oon ku kerran oon käyny jumpassa ja kahdesti salilla. :D Se on kuitenkin järkyttävän paljon enemmän kuin piiiiiiiiitkään aikaan… Cross your fingers, nyt alkaa (taas) uusi elämä!!

Onko tomaatti hedelmä vai vihannes?

Tällaisia kysymyksiä saa koulumaailmassa selvitellä! Käänsin tällä viikolla englannista suomeksi Ask Oxford-sivustolta löytyneen tekstin, jossa kerrottiin selkeästi, että tomaatti on kasvitieteellisestä näkökulmasta hedelmä, koska se pitää sisällään tomaattikasvin siemeniä. Ihan niin kuin mustikka ja vadelmakin on hedelmiä (alalaji: marja). Ruoanlaiton näkökulmasta tomaattia kuitenkin käytetään kuin vihannesta, koska vihanneksia tavataan käyttää suolaisissa (tai siis ei-makeissa) ruoissa! Hahaa! Joka päivä sitä oppii.

Menin yhdeksäks töihin vaikka tunnit oli 12-15. Se on mukavaa, voi jättää aamupalan syömisen sinne, että maha ehtii herätä. Tunneilla oli tosi kivaa, paitsi noh, miten nuo perjantain klo 14-15 tunnit nyt yleensä 15-vuotiaiden kanssa menee. Niin. Ei ainakaan ihan sillä tavalla miten opettaja on ajatellut. Kiva päivä silti ja kun tutustuu oppilaisiin enemmän ihan yksilöinä, niistä tykkää koko ajan enemmän!

Olin tänään myös siellä salilla! Menin hyvissä ajoin ilmoittautumaan BodyBalanceen ja ehdin siinä tutustua kuntosalin puoleenkin. Hienot on laitteet ja siinä 20 minuutin ohjelmaa jollain ihmekoneella tehdessä katselin kuntolaitteessa kiinni olevasta telkkarista Kauniita ja rohkeita. :D Mahtavaa! Syke oli ~160 eli kroppa teki töitä, mutta aivot oli täysin narikassa siinä Ridgeä ja kumppaneita katsellessa.

Itse BodyBalance-tunti vaikutti aluks juuri siltä mitä mä tarvitsen: venyttelyä, lihaskuntoa ja rentoutumista. Oli kynttilöitä, ohjaajalla pehmeä ääni ja rauhallista musiikkia. Tehtiin kiinalaisten suosimaa taijitä, joogaa ja pilatesvenyttelyjä. Huhhuh! Selkä vaan naksu, jalkapohjiin (??) koski ihan hirveästi enkä venyny oikein mihinkään. :D Mutta lopputunnista kieltämättä veny jo huomattavasti paremmin ku normaalisti, eli toi vois olla todella hyödyllistä. Ne venytykset oli mahtavia, mun selkä on niin jumissa etten tiiä mitä sille tekisin ja nyt viimein sain vähän lapoja liikkeelle. Pakaratkin oli sählyn äkkikäännöksistä jumissa. Yllättävintä oli kuitenkin se, että taijin hitaissa “pallonsiirroissa” (joissa liikutellaan siis käsiä hitaasti ja hallitusti puolelta toiselle) meinas ihan lähteä tunto käsivarsista! Voiko nekin olla niin jumissa?? Mistä mä nyt tiedän, oisko jokainen BodyBalance-tunti mun osalta yhtä naurettavan näköstä ja tuskaista vääntelyä vai voisinko mä ihan oikeasti päästä lukoista eroon ja, öö, edistyä?

No nyt joka tapauksessa nukkumaan / lukemaan Larssonia! :)

P.S. Nostin mun elintasoa – ostin Floran sijaan Oivariinia (koska Flora on pahaa ja Oivariini ei) sekä ihan oikeeta Valion appelsiinimehua (kaksi tölkkiä)! ;)

Koepino selätetty!

Sain vihdoin tarkistettua kaikki ysien kokeet, hyvä minä! (Se koe oli siis viime viikon tiistaina…) Ja taas opin siinäkin, että miten se homma oikeesti kannattais tehä ettei siihen viikkotolkulla aikaa kuluis.

Lisäks koin elämäni toiset penkkarit. Oli tosi hauskaa, muistan sen abifiiliksen tuona maagisena päivänä kun kurssit on viimein ohi. :) Abit tuli koululle jo ennen useimpia opettajia valmistelemaan pitkän kaavan päivänavaustaan liikuntasalissa. Tosi mahtavaa, harmi et oon ehtiny olla vasta niin vähän aikaa, ettei porukka ole vielä tuttua. Tällekin porukalle pääsin vain pitämään yo-kuunteluita.

Abit haastoi opettajat ja lukion ykkösluokkalaiset sählymatseihin, ja koska naisista oli joukkueessa vajausta, mä uhrauduin ja menin nolaamaan itseni kentälle. :D Yllättävän kivaa oli, ja aluks kun vielä kuntoa riitti, mä jopa olin ihan pelissä mukana!

Siitä innostuneena soitin Fressiin ja meen tänään tutustumaan Bodybalanceen sinne illalla, siis mikäli mahdun mukaan.

Nyt töihin!

What a week.

Mun eka työviikko on kohta ihan kokonaan ohi ja vajaan 12 tunnin päästä alkaa toinen! Viikon aikana mä olen a) ollut ihan pihalla, b) muistanut noin 40 % oppilaiden nimistä, c) skitsonnut ennen tunteja ja tuntien jälkeen, d) herännyt melkein joka aamu ihan liian aikaisin, e) nähnyt nälkää koska ei ole ehtinyt syödä, f) kärsinyt koska ei ole ehtinyt käydä vessassa, g) käynyt läpi suunnilleen joka ainoan mapin koululla kuitenkaan löytämättä juuri sitä paperia jota etsin (jonka sitten löytää toinen enkun opettaja välittömästi kun asiasta huomautan), h) ollut väsyneempi kuin hetkeen.

Kunpa opetusharjoittelusta saatais joskus sellainen, että se vastais edes jollain tasolla Suomen koulumaailman todellisuutta. Kyllä sitä voikin tuntea itsensä epäpäteväks.

Mutta kuitenkin, oppilaat ja kollegat on todella mukavia ja alan mä oikeasti pikku hiljaa päästä sisälle tähän hommaan. :) Huomenaamulla meen valvomaan englannin ylioppilaskuuntelua, vähän jännittää!

Viikonlopun olin Joensuussa, perjantaina en millään ois meinannu jaksaa ajaa, mut sit heti perillä oli semmonen olo et onneks lähdin! Oli ihanaa nähdä kavereita, käydä kirkonmäessä laskemassa pulkalla ja liukurilla ja syödä laskiaispullia ja istua iltaa porukalla ja juoda keskellä yötä vihreää teetä ja nukkua pitkään ja istua aamupalalla kaksi tuntia ja kuulla mitä kaikille kuuluu!

Voi ystävät! :)

Tehoturismia jalkojen kustannuksella

Ehdittiin jo vaihtaa hostelliakin taalla! :) Nyt bunkataan Golden Pineapple International Youth Hostelissa, joka on ihan kuin hotelli. Ollaan taalla ensi viikon torstaiaamuun, joka on siis se aamu kun lahtee lento takaisin Suomeen… Vaihdettiin mm. sen takia, koska meidan viimeinen yo oli jo aiemmin varattu taalta, ja myos siksi koska se edellinen hostel oli taynna kiinalaisia. Ajateltiin, etta taalla on kansainvalisempaa backpacker-meininkia, mutta eihan taalla mitaan meininkia oo koska tama on ihan hotelli, vaikka neljan hengen huoneessa asutaankin. Emme valita. Tassa vaiheessa reissua alkaa kayda mukavuudenhaluiseksi..! ;)

Maha on ollut kunnossa, joten se oli vaan joku jostain muusta johtuva juttu eika mikaan tauti. :) Jee! Eilen ja tanaan on kavelty ihan hirveasti, eilen kierrettiin koko Kielletty kaupunki ja kaveltiin Taivaallisen rauhan aukion lapi. Kiellettyyn kaupunkiin sai korvakuulokkeilla audio-opastuksen, ja yhtena kielivaihtoehtona oli SUOMI!! Joku kiinalainen luki ihan kieliopillisesti oikein suomenkieliset selostukset kaikista paikoista. Aantaminen oli huolellista, mutta valilla hairitsi hiukan kuunnella tarinoita “l’askikeisarinnoista” (siis silla suomalaisten aakkosten toiseksi viimeisella kirjaimella, taa kone on kiinaks enka osaa lisata tanne suomea, argh). Tai ei hairinnyt, mutta huvitti! Kielletty kaupunki oli valtava ja kaunis ja kiinnostava, onneksi mulla on tallennettuna dokumentti siita! Ellei porukat oo sita poistaneet..? Siella oli myos ihana matkamuistomyymala jonka ostin suunnilleen tyhjaksi ja maksoin siita melkein 13 euroa. (Tiedan, ettei nain sais ajatella vaan ennemmin sen mukaan mika paikallisille on kallista, mutta kun!!!!)

Sitten kaveltiin tosiaan Taivaallisen rauhan aukion lapi ja meinattiin menna katsomaan Mao Zedongia mausoleumiin (kun se Lenin jai nakematta…), mutta sekin oli TIETYSTI kiinni. Onneksi meilla on aikaa, joten mennaan sinne joku toinen paiva. Aukiolle mennessa piti menna lapi turvatarkastuksesta jossa laukut lapivalaistiin. Mielenkiintoista. Myos metroissa aina kasilaukut pitaa laittaa lapivalaisuun.

Eilen illalla loydettiin myos helposti ihana shoppailukatu ja sielta valtaisa Clothing Market, joka oli taynna kaikenlaisia vaatteita, kenkia, koruja ja laukkuja. Ostin ison violetin laukun ja pienen vihrean laukun. Se oli vahan ahdistavaa kun ne kauppasi niin hirveasti ja siella pitais osata tinkia tosi tehokkaasti mutta huomaavaisesti. Kylla ma sita tekniikkaa vahan opinkin, hinta tippuu aika hyvin kun lahtee vaan kavelemaan pois. Ja ne itekin kysyy et “jos mina myyn sen talla, niin milla sina sen ostaisit?” Ja mina kun pelkasin etta miten saan kateiseni kaytettya. Saanakin loysi mekon ja ihania silkkihuiveja.

Sielta tavaratalosta loytyi myos raatali- ja kangasliikkeita. Menin yhteen ja sanoin etta iltapuku kiitos. Ekassa eivat oikein lammenneet, sanoivat ettei ole semmoisia malleja. Toisessa ne oli valmiimpia kehittelemaan itse ja sainkin selitettya millaisen haluan. Kankaan varin valitseminen oli kauheaa..! Niilla oli vaan naytekansio niista vareista, ei edes mitaan paloja mita ois voinut kokeilla ihoa vasten. Ja nyt oon viela paikkapaikoin niin ruskettunut/punainen et naytan ihan kauhealta… En siis kerro minka varin valitsin ennen kuin olen saanut sovittaa puolivalmista tekeletta paalle sunnuntai-iltana. :) Saan sitten pitkan iltapuvun ja boleron mukaan Suomeen! Ja kaikki yhteensa 105 e!

Joo, rahaa on alkanut palaa. Mutta oon ostanut myos tuliaisia ja postikortteja ihmisille! *viaton koiranpentuilme* ;)

Tana aamuna satoi, mutta ei onneksi pitkaan. Koko paivan ilma on ollut kostea ja hiostava, mika tietenkaan ei erityisesti vahenna jalkojen turpoamista. Mulla oli jalat paskana jo ennen kuin paastiin keskustaan, mika johtuu tietenkin myos hyvaa vauhtia tayttyvan rinkan raahaamisesta uuteen majoitukseen. Tanaan meinattiin menna The National Museum of China -kierrokselle, mutta kyseinen museo onkin rempassa 2007 – 2010, eli ei ihan ehditty / oltiin vahan ajoissa. Sitten paatettiinkin menna Temple of Heaven Parkiin (en tiia minka niminen on suomeksi, mutta semmoinen keisarillinen puisto kuitenkin), ja katsottiin Lonely Planetin kartasta et lahella nayttaa olevan, mennaan kavellen. Kaveltiin varmaan kaksi tuntia ja loydettiin itsemme jostain hevonkuusesta, missa ei ilmeisesti kay niin paljoa turisteja koska kaikki tuijotti. Ihmiset oikeasti nykas kaveriaan hihasta ja kehotti katsomaan meita. Pari teinityttoa seuras meita 10 min, kun me pysahdyttiin vaikka ottaa kuvia, pysahty nekin, ja sit ne taas lahti meidan peraan. Mita ihmeellista meissa on?? :D Muuta kuin et naytetaan ihan kulahtaneilta ja hikisilta ja kauheilta aina, ja sen takia onkin kahta kauheempaa kun tuijotetaan.

Joo mut sit mentiin syomaan ja kysyttiin joltain tytolta et voisko se nayttaa missa ollaan silla turistikartalla jonka nappasin edellisesta hostellista. Oltiin ihan eri paikassa kuin mihin Lonely Planet meidat sijoitti, joten ei tutkitakaan niita karttoja enaa. Sit otettiin sahkokayttoinen polkupyora-skootteri-viritelma eli riksa, maksettiin 10 yuania eli 1 euro ja oltiin pian siella puistossa eli viimein perilla. Se oli jo menossa kiinni et ei nahty paljoa, mut ois ottanu pattiin jos ei ois ollenkaan kayty. :D

Siella muuten tajuttiin, miks paikallisten lasten housuissa tai haalareissa on aina alhaalla reika! Joku poika meni pissalle niin etta yhtakkia vaan juoksi puun luo ja kyykistyi. Taalla on joku emme-kannata-vaippoja-meininki. Mut silti tuntuu omituiselta et tosi pienillakaan lapsilla ei oo vaippoja, mitenkas vanhempi sen ennustaa tarpeeksi ajoissa ettei tuu pissa syliin? Tosi eriskummallista.

Jalat on nyt siis muusia. Huomenna ehka otetaan vahan rennommin, vaikka pitais kylla loytaa jotain paalle pantavaa koska illalla meinataan menna tsekkaa viereinen Sanlitun Bar Street, josta nahtiin vilaus jo eilen. :) Ollaan oltu niin kiltisti: kerran juotiin oluet junassa ja viimeisena paivana Irkutskissa otettiin vodkasnapsit. Nyt ois kiva paasta tanssii ja maistaa riisiolut! Maanantaina Kiinan muuri, tiistaina akrobatiaa.

Jos on hyvia vinkkeja pakkaamiseen ni saa jakaa… Oon kylla kehittynyt, mut ei se munkaan rinkka veda kuin 65 litraa. :D Kai sita vois vahan huijata?

Tarvitsen potkun perseelle, onneks on viikonloppu

Kaislan suunnalla oon käynyt aika laiskasti nyt viimeiset pari viikkoa, ja se heti tuntuu. On ollu yksinkertasesti vaan niin järjetön kiire!! Mulla on ollu jotai 10 tunnin päiviä yliopistolla, jotenkin ei sitten ole saanut aikaiseksi soittaa ja varata paikkaa mihinkään jumppaan. Hyi mua. Nyt on töistä vapaa viikonloppu, siis huomenna soitan ja ainakin yhteen mihin-tahansa-juttuun meen. (Kirj. huom. Vaikka yksi tämän postauksen kategorioista on “heini liikkuu!”, haluaisin lisätä siihen hiukan jotain, että siitä tulisi: “heini liikkuu! …not.”)

Viimeinen venäjän alkeiskurssin tunti oli tänään. Palaute oli tosi positiivista!! :) Jäi hyvä mieli. Ja tästä suattaapi poikia jotain jatkossakin mutta kerron siitä vasta jos tulee jotain kerrottavaa…

Ai niin ja muistin tässä, että mulla oli se yks projekti tossa vajaan viikon ajan joku aika sitten. :D Eli MÄ NEULOIN LIIVIN. Se ei ole vielä täysin valmis, koska mulla ei ole virkkuukoukkua eikä nappeja siihen, mutta ajattelin ostaa ne Venäjältä (kuten myös lisää lankoja, siellä ne taitaa olla uskomattoman paljon halvempia kuin Suomessa, täällähän kaikki neulontavermeet maksaa uskomattoman paljon ainakin kun näin opiskelijan tilipussia tutkitaan), ja sitten pääsen yhdistämään kappaleet toisiinsa (hartiat jo hankalasti puikolla yhdistin) ja päättelemään langanpätkät. Kun sain homman jujusta kiinni, mä olin HYVÄ! :D Jäljestä tuli nättiä ja sitä tuli nopeasti. Ehkä myös siks, koska kun mä pääsin vauhtiin, en pystynyt ollenkaan lopettamaan. Ah, miten ihana uus juttu! Ja miten rentouttavaa! Jouduin purkaa muutamia senttejä vain pari kertaa! :D Laitan kuvia vasta sitten, kun liivi on viimeistelty.

Mä olen saanut elämäni takaisin

Kohta lähtee käyntiin toinen minuuttiaikatauluviikko. IHANAA! :) Jostain syystä jopa aamuherätykset tuntuu kivalta, kun puoliltapäivin havahtuu siihen, että tänäänhän mä olen jo ollut suunnittelemassa Norssin hyvinvointipäivää organisointiryhmän jäsenenä, keräillyt materiaalia tulevaa aikuisten alkeiskurssia varten, käynyt kuntopyöräilemässä Kaislalla Flowridessa tunnin (ja siinä samalla nähnyt Ainoa) ja valmistautunut kahdeltatoista alkavaan luentoon! :D Hihii, sitä todella tuntee elävänsä!

Tuo Flowride btw. Ihan parasta.

Että vaikka nyt olen synkistellyt jonkin aikaa ja luullut ettei missään ole mitään järkeä ja että elämä on vaan yhtä ja samaa joka päivä eikä ketään kiinnosta kuitenkaan mitä mä elämälläni teen, sitä mukaa kun aurinko kipuaa taivaalle yhä vaan pidemmäksi aikaa mun mielialakin kohoaa. Kohta pääsee hyppelemään kevätpuroihin! Kohta on harjoittelut suoritettu (tällä hetkellä jo 25 % pidetyistä tunneista hoidettu)! Kohta mun ei tarvitse enää murehtia raha-asioista! Ja kohta oon taas niin eheä ihminen että ei tarvitsekaan elää kuin itseään varten. :)

Niin ja kunto on muuten hyvä taas. :) Pelkästään hymyilyttää pyöräillä töihin, ei puuskututa ollenkaan ja vauhti on lähes sama kuin toissakesänä!

Mulla on myös uus intohimo (joka on jopa syrjäyttänyt lukemista!), mutta siitä lisää myöhemmin kun on enemmän konkretiaa, jota valokuvata. ;) Pusipusi!

Paha olo pois

Now playing: Fragma - I Need a Miracle

Jo pari viikkoo mun pää on ollu kuin seula. Mä lupaudun hoitamaan asioita ja sit ne haihtuukin mun päästä viiden minuutin sisällä. Siitä seuraa noloja tilanteita, itsesyytöksiä ja pettymyksiä. Tuo kaikki siis vaan kruunaa mun yleisolon. Mä en halua mennä nukkumaan enkä herätä enkä mennä minnekään enkä tehdä mitään, varsinkaan opiskelujuttuja. (Johan mä oon kohta viis vuotta jaksanu luennoilla ja ryhmänohjauksissa ja harjoituksissa istua, miten kauan vielä?!?!)

Ja nyt pitäis joku syventävä harjoittelu suorittaa? Niin vissiin. En oo ikinä tuntenut itteeni näin vähän opettajaks, kun tekis vaan mieli mennä sinne teinien joukkoon angstaamaan. Menee sitä paitsi muutenkin hermo siellä koska mulla menee nykyään hermo koko ajan ja kaikkiin.

Pakko kuitenkin saada onnellinen loppu tähänkin postaukseen. Olin siis Ainon kanssa siellä Bodystepissä, joka osottautu tosiaan paljon rankemmaks kun tavallinen intervalli-steppi. Tunnilla mä suorastaan kärsin ja hikosin ku sika, aattelin jopa et mitenköhän täältä kehtais lähtee kesken pois ennen kuin pyörryn tähän (näin ensimmäiset 40 minuuttia, sitten lopputunnin päätin vaan jotenkin kestää). Tunnin jälkeen oli kuitenkin tosi hyvä ja energinen olo, mietin oikein että nythän suunnittelen sitä ja sitä tuntia ja teen tuon ja tuon loppuun ja TISKAAN ja PESEN PYYKKIÄ! Ai niin ja kävin pitkästä aikaa järkevästi suihkussa – sammutin suihkun siks aikaa kun pesin hiuksia jne… :D Hahaha! Pieniä asioita, mistä tulee hyvä mieli (jos ei muute ni seuraavan sähkö-/vesilaskun saapuessa), mut mitä ei jaksa mieli pohjamudissa tehdä!

Mitä tästä opimme. Joka päivä jotain liikkumista, Heini!! Jospa masistelu menis ohi kuin itsestään.

Liikuntailtapäivä

Tänään oli yliopiston opetuksesta vapaa liikuntailtapäivä. Tarkoitus oli jopa mennä liikkumaan (!), mutta sen sijaan meninkin Ainon luokse tuunaamaan + syömään laskiaispullia. :) Käänne oli itse asiassa ihan hyvä! En nimittäin välttämättä olis mennyt sinne gymstickiin vaikka olisin edarivaali-rekry-ständi-hommista Carelialta suoraan kotiin mennytkin. Mutta Ainopa puhui mut ympäri, että mennään tänään Bodysteppiin! Jei, taas jotain uutta. Se edellinen steppi (josta en välttämättä oo tänne edes kirjottanu..?) oli melko erikoinen kokemus sinänsä, etten voinut paljon mitään tehdä koska kengät puristi niin paljon (eipä kuulosta tekosyyltä), mutta NYT otan toiset kengät ja varaudun rääkkiin. Niin ja torstaina taas pumppiin, kivaa! Siellä käy ne puristavat kengätkin, koska ei tarvi koko ajan steppailla ja astella niin, että jalat turpoo.

Mulla iski tänään paniikki: huomenna on tapaaminen Seijan (harjoittelun ohjaaja) kanssa, enkä tiiä, pitäiskö mulla olla jo jotain mitä esitellä sille lukion tunteja varten, vai onko tämä vasta alustavaa suunnittelua, minkä pohjalta sitten rakennan sen opetusjakson..?! Kääk! No onneks mulla on jo jotain ajatuksia, ei kylläkään vielä paperilla. Moskovasta puhutaan ja kulttuurista ja nähtävyyksistä.

Huomenna on myös tiedekuntaneuvoston kokous, ja mietin tänään kovasti esityslistaa lukiessani, että pitää muistaa viedä henkilötietolomake yliopiston palkanlaskentaan. Oho, nyt vasta katoin et se paikka onkin jossain ihan muualla kuin yliopistolla. Hmm.

Joo mut nyt steppaamaan! Toivottavasti ei hävetä liikaa kun en varmaan tajua mitään! :D

Pumppi nro 2

Kävin siis viikko sitten ensimmäisen kerran bodypumpissa, ja tänään (tai siis koska nyt on yö, niin eilen) oli toinen kerta. Kokeilin haiuskääntöjä ja ojentajia samoilla painoilla kuin viimeksi (koska viimeksi se oli ihan tuskaaaaaaaa), eikä se nyt tuntunu paljon missään!! Uskomatonta, miten nopeesti tuo kehitys tapahtuu. Ja taas oikeen nautiskelin hitaasta vatsalihassarjasta, se tuntuu mageelta ku tuntee miten se polte lihaksessa liikkuu ku tekee sarjaa.

Ens kerralla siis pitää ruveta toden teolla huhkimaan, kun pahimmasta on selvitty. Nyt oonkin tehnyt noita sarjoja joillain ihan naurettavilla painoilla. Aino on saapunut häämatkailemasta, joten otankin siitä reenikaverin ja samalla vähän tavotetta omiin painoihin. :) Ja mitä kaikkee muuta vielä pitääkään pumpin lisäks käydä testaamassa. Mä oon niin ylpee itsestäni kun mun ei tarvinnut edes repiä itseäni sinne, vaan oikeen odotin treeniä (myös siksi, että eilen mun oli tarkotus mennä aerobicciin mut mä UNOHDIN! Muistin just sillä hetkellä kun se loppu. Ihan tosi, unohdin!), eikä tarvinnut miettiä että jäisinköhän sittenkin vaan Kaisan luo loisimaan. :) Hyvä mä!

Tästä ei pääse kuin ylöspäin.

Kävin yo-kunnan aerobicissa (1 €, klo 20-21). Hyvin on liikkeet mielessä ja pysyin vallan mainiosti perässä, mutta kaiholla muistelin, miten viimeksi aerobicissa sai vetää koko tunnin täysillä eikä tullut edes kunnon hikeä pintaan. Nyt mä aloin tuijotella kelloa jo vartin yli alkulämpän loppupuolella, ja vähän meininki lässähti. :D Jokainen lihas jalkapohjista olkiin vastusti kaikkea mitä mä yritin tehdä. Mähän olen aina retostellut käsivoimillani ja hauiksillani – no nyt selvisi totuus: hauistreenissä mä menetin kokonaan tunnon käsistäni jossain puolivälissä sarjaa, eli se kohta mitä mä yritin reenata onkin vaan jotain läskin ja surkastuneiden lihasjäämien sekotusta. Vatsalihakset oli ainoo, mitä oli mukava treenata, kun se tuntu just sopivasti… no ainakin aluks. Rutistukset olikin sitten jo jotain ihan hirveetä, koska ei se perse noin vaan nouse vaikka miten yrittää käskee.

Voi onneks kävin toteamassa paskakuntoni jossain muualla kun siellä bodypumpissa (jossa on muuten tuttu ohjaajakin). Huomenna pumppia tiedossa, mut nyt otankin nöyrän asenteen ja pienimmät painot. ;) Katotaan vaan parin viikon päästä, miten jaksaa jo riuhtoa!

Silloin kerran kun liikunta kelpaisi…

Now showing: Will & Grace

Mun uusi liikunnallinen elämäntyylini taitaa olla tuhoon tuomittu. Ensinnäkin eilen iski hirveä marjapiirakan himo, joten leipaisin siinä sitten kymmenen jälkeen illalla vielä mustikkapiirakan, josta tuli aivan syntisen hyvää. Ajattelin, että ei se voi kovin paha juttu olla, vaikka Petroskoissa taisi kilo tai kaksi tullakin: mun uusi elämä sisältää myös kymmenen kerran kortin Kuntokeskus Kaislaan, ja olin katsellut itselleni tälle päivälle bodypump-tunnin, huomiselle reisi-peppu-vatsa -reenin ja torstaille vielä x-bike circuit -rääkin.

Tänään mä olen aivan puhkunut intoa ja odottanut hikitreeniä kelloa vilkuillen. No Kaislallapa sitten selvisi, ettei mua oltu infottu ihan riittävän kattavasti (tai ainakaan niin selkeästi että oisin tajunnut)… Tunneille olis TIETENKIN pitänyt ilmottautua etukäteen soittamalla, nyt tunti oli jo täynnä. Mikä pettymys. :( No varasin kuitenkin paikan torstain pumppiin, pääsin ekalle varasijalle, mikä kuulemma käytännössä tarkoittaa varmaa paikkaa. Olisin voinut jäädä salille oottamaan jotain myöhäsempää treeniä, niissä näky olevan vielä vapaita paikkoja, mutta pettymys oli niin suuri että lähin vaan laahustamaan pois. Mä jopa talutin pyörää kun ei huvittanut edes polkee. :D

Nyt on jo parempi olo, keskiviikkona on yliopiston aerobic ja torstaina pumppi, joten ehkä uusi elämä ei loppunutkaan ihan alkuunsa. Lisäksi töihin polkeminen perjantaina ja lauantaina, “jee”. Mut joo eiköhän tämä tästä. Lenkille lähtökään on tuskin kiellettyä. :P