Lomalainen

Ei hyvänen aika. Haluaisin tehdä lisäyksen edelliseen. Mulla oli tänään varattu uusi aika kunto-ohjaajalle ohjelman tekoa varten, ja sehän olikin yllättävän lystiä. ;D Oli oikein oikein OIKEIN pätevä ohjaaja, sain hienon kunto-ohjelman ja valitettavasti myös tiedot siitä, mistä mun keho tällä hetkellä koostuu… Pitänee varata uus mittaus parin kuukauden päähän, että nähdään, josko jotain olis tapahtunut. En kyllä tajua, mistä se kaikki lihas oikeen tulee! Sitä mulla on tälläkin hetkellä vaikka muille jakaa. :D Valitettavasti voin sanoo samaa rasvasta…

Kävin treenin jälkeen salilla saunassakin, oli aivan ihanaa! Kyllä lomailu on mahtavaa, ei tarvi tuijottaa kelloa. Tänäkin aamuna heräsin jo seittemältä, kävin YTHS:llä aamulla, hoidin asioita ja kävin kaupassa ja ehdin jopa ottaa päikkärit ennen kahtatoista. :D Yritin etsiä kaupungilta lankoja seuraavaan neulomisprojektiin, vaan eipä löytynyt. En luovuta. Joen lanka tuskin tuottaa pettymystä, vaikka vähän harvinaisempaa lankaa kattelenkin.

Eli siis Joensuuhun viikonloppuna, luultavasti torstaina. Toivottavasti ehin Panovin tunnille, iskrailemaan, näkemään Sipeä ja Eseä nii ja ihan kaikkia, kattomaan Prihojen pelin ja käymään tietty lankakaupoilla ja miksei muillaki kaupoilla. Mutta ennen lähtöä… BLÄÄÄÄÄÄÄÄÄHH.

Ihanaa naistenpäivää ihan kaikille! :)

Ota hitaammin

Kiitos viime viikon, mun unirytmi on aivan järkyttävän sekaisin. Maanantaina sai nukkua, mutta tiistaiaamuna lähdettiin Tarun kanssa aikaisin ajamaan kohti Sotkamoa, missä neljän tunnin ajan yhden oppitunnin seteissä esiteltiin venäjän kieltä valinnaisaineena ja venäjää ja Venäjää muutenkin. Siinä samalla tavattiin n. 100 seiskaluokkalaista. HUH. Sieltä sitten muutaman mutkan ja eksymisen kautta Suomussalmelle, palaveria opettajan ja perusopetuksen päällikön kanssa (samalla kun syötiin hampurilaisaterioita – tosi tyylikästä) ja matkustajakotiin yöks. Seuraavana aamuna lisää kiirehtimistä ja seiskaluokkia ja esittelyä. Ja taas kotiin.

No kokemusta jos ei muuta? Ei ainakaan rikastumaan päästy.

Pienet päikkärit ehdin ottaa, ennen kuin lähdin Iskran bileisiin töihin. Alkuvalmistelut + viimeinen lipunmyyntivuoro = piiiitkä ilta.

Ai niin ja se Kuopion kaksio tosiaan vietiin mun nenän alta, kiitos vaan. Elämä on kuitenki jo voittanut (hiljaiselo täällä on merkinnyt sitä, että mitään julkaisukelpoista en tästä aiheesta ois pystynyt kirjoittamaan) ja oon saanut mukavan tilavan yksiön ihan Annan ja Jannen kämpän läheltä. :) Ja autopaikankin vielä! Vuokra on erittäin kohtuullinen, joten kaikin puolin oon tyytyväinen, ai niin paitsi en oo nähnyt koko kämppää. Siellä tutustumassa käyneen Annan suosittelujen perusteella tein päätöksen. Mutta eiköhän siellä elele. :)

Tänään mulla on luento!! Ensimmäinen vuonna 2010. Pitää yrittää nyt kehitellä lehtorille jotain hienoja argumentteja, miks pystyn suorittamaan myös etänä Kuopiossa tän kirjotuskurssin, jossa on läsnäolopakko.

En oo vieläkään tajunnut et kohta en oo enää joensuulainen.

Siirtymävaihe

Loppiainen ja viimeisetkin illuusiot lomasta on ohi ja nyt pitäis olla ahkera. Joo, aina.

Olin Kuopiossa ma-ti, maanantaina siksi koska menin katsomaan yhtä ihanaa kaksiota, ja tiistaina siksi koska “hipaisin” maanantaina toisen auton perää enkä sitten osannut/pystynyt/uskaltanut ajaa enää Joensuuhun sillä autolla sinä päivänä. Tiistaina kävin myös katsomassa keskustayksiötä, joka ei oikein tehnyt vaikutusta, vaikka periaatteessa sisältääkin kaiken mitä yksiöltä voi odottaa: ihan hyvä keittiö, parveke, autopaikka ja loistava sijainti. Kaappitilaa ei kylläkään ollut. Joo. Taidan soittaa välittäjälle ja sanoa ei kiitos.

Eli pääsen vissiin asumaan leveästi Kuopioon. :) Kunpa vaan rahat riittäis ensimmäiseen palkkapäivään asti…

Mutta ennen kuin siirryn Kuopioon, pitää sanoa hyvästit Joensuulle. Siksipä meillä on Katjan kanssa projekti: tällä viikolla joka ilta tanssimaan. Meillä on ainejärjestön kautta Golden FunCard, joten sisäänpääsyt ja narikat ei maksa mitään, ja koska ollaan selvinpäin, ei tiskilläkään rahaa pala. Ja pois voidaan lähteä just sillon kun huvittaa, kysehän on hauskasta kuntoilusta. :) Tiistaina oli selviä käynnistymisvaikeuksia kinkunsyönnin jälkeen (ja sitä paitsi paikka oli aika täynnä), mutta eilen kun oltiin varmaan tunnin verran ainoot asiakkaat koko puljussa, meno oli mahtava. Sovittiin, että tänään on Casual Thursday, joten suunnilleen verkkareissa ja tennareissa mennään. Ah! Hyvästi, tanssikaverit! Hyvästi, Poppi! Hyvästi, viikolla bilettäminen! Hyvästi, 9.45 asti nukkuminen! Musta tulee ihan liian pian aikuinen.

HAH! :D

Ja sit on näitä muitakin pikkujuttuja kuten gradun teorian viimeistely, pakkaaminen ja siivoaminen, kaikkien kavereiden tapaaminen, työkeikka Suomussalmella jnejnejne. Nyt vähän siivoamista ja sit kirjastoon olemaan aikuinen.

Töitä, töitä

Kävin rentoutumassa viikonlopun Joensuussa. Oli rentoa. Ja selvästi osa tästä mun pakotetusta siisteydestä täällä on tarttunu, koska olin tosi siististi kotonakin! Ei välttämättä mikään huono asia.

Oli Iskran ruokailtaa ja halloweenia ja normimeininkiä.

Ja tänään kun olin matkalla takas Kuhmoon ja pysähdyin Juukassa apsille syömään, rehtori soitti ja kysy et voisinko tehä huomenaamulla pari tuntia lisää! Eli ruotsia ja englantia, peräti vähä niinku omaa alaa. Täähän alkaa muistuttaa jo ihan oikeeta työpäivää kun on neljä tuntia opetusta! Ei edes harmita se, et klo 12 sijaan mun pitää mennä koululle jo 7.30 tsekkaa kielistudio, missä ruotsin tunti pidetään. Mahtavaa! :) Tilipussi lihoo. Ja ehkä kokemus kielistudiosta ja koulusta ja opiskelijoista ylipäätään vois olla sellaisia tekijöitä, mitkä vois auttaa siinä et mut pyydettäis sijaiseksi uudestaankin.

Vuosijuhlaviikonloppu

Joensuun Yliopiston Ylioppilaskunnan 40. vuosijuhlat 10.10.2009

Puku oli tosiaan ihana ja hiukset ja naama järjestyksessä.

Iskran edustajat Venäjän väreissä. :)

Ja jotta juhliminen ei olisi jäänyt ihan pintapuoliseksi, päätettiin siihen käyttää kunnolla aikaa.

la 10.10.

klo 8.00 Kampaaja

klo 12.00 Meikki

klo 14.00 Pukeutumaan ja korttia kirjoittamaan kanssaedustajien luo

klo 15.45 Karjalantalolla eli pelipaikoilla

klo 16.06 Iskran tervehdys ylioppilaskunnalle

klo 16.12 Jorauksen tervehdys ylioppilaskunnalle

klo 18.00 Vuosijuhla alkaa

klo 18 – 23.30 Syömistä, juomista, miellyttävää seurustelua teekkaripöytäseuralaisten kanssa sekä laulua

klo 23.30 – 01.30 Jatkot ravintolasalissa, tanssia ja miellyttävää seurustelua

klo 01.30 – 07.00 Jatkojen jatkot ylioppilaskunnassa, tanssia, boolia, miellyttävää seurustelua, Singstaria

su 11.10.

klo 12.00 Silliaamiainen ylioppilaskunnassa alkaa

klo 12 – 21 Aamiaisen syöntiä, Singstaria, saunomista x2, miellyttävää seurustelua

klo 21 – 23.30 Pakollisten juttujen (käännöstyö, sähköposteja, hampaiden pesu) suorittaminen kotona

klo 23.45 – 02.30 Silliksen jatkot Cornerissa ja Bepopissa, tanssia

 

Kyllä näitä voi jo juhliksi kutsua.

Gluteeniton leipominen + Heini = ?!?

Eilen maanantaina oli leipomispäivä. Tänään oli myyjäiset keskussairaalalla ja me iloiset ja reippaat ja ahkerat iskralaiset sitten talkoilla leivottiin kaikkea herkullista myytäväksi Iskran matkakassan kartuttamiseks. Mulle napsahti gluteeniton osasto ja sieltä pikkupizzat ja kääretortut.

Mitäs minä sitten opin eilisestä..?

1. TISKAA JA SIIVOA KUNNOLLA JA HYVISSÄ AJOIN ennen leipomisen aloittamista.

2. ETSI SOPIVAT RESEPTIT HYVISSÄ AJOIN esim. Internetistä.

3. Jos pitää leipoa gluteenitonta, OTA HYVISSÄ AJOIN SELVÄÄ, MITEN JAUHOT KYSEISEN TUOTTEEN KOHDALLA ON JÄRKEVINTÄ KORVATA.

4. VARMISTA ETUKÄTEEN, MITEN PALJON LEIPOMISTARVIKKEITA PITÄÄ OSTAA.

5. Pidä leipovan kummitädin + äidin puhelinnumerot valmiina kännykän pikavalinnoissa.

6. Kaupan lähellä asuminen on kätevää.

7. ÄLÄ SOVI MITÄÄN MUUTA MENOA LEIPOMISILLALLE.

Taas ollaan siis paljon viisaampia. Ja meni muuten hyvin kaupaksi kaikki minun leipomat, myös sellaisille joilla ei keliakiaa ole, jeee. :)

Miljoona sähköpostia, ihanaa!

Turhaan pelkäsin, ainejärjestöt on taas vieny mennessään. Sähköposteja tulee ja lähtee, kokouksissa löytyy ja mun äsken lähettämän tapahtumamailin mukaan koko ajan tuntuu tapahtuvan jotain tuonne 16.12. asti. Jesjes. Itekin saa tehä jos jonkinlaista: roudaan tervasoihtuja yliopistolle, leivon gluteenittomia pikkupizzoja ja kääretorttua, seisoskelen yliopiston päärakennuksen aulassa neljä tuntia, levittelen julisteita ympäri kaupunkia etc. etc. etc.

Parasta on kuitenkin se, kun kahtena syksyisenä lauantaina meen aamupäivästä kampaajalle virittämään hiuksiani, iltapäivällä meikkailen (tai meen meikkaajalle..?), alkuillasta vedän iltapuvun päälle ja lähen edustamaan. Että on tosiaan ikävää tämä ainejärjestötoiminta. ;)

Nuo soihdut liittyy meiän huomisiin (tai kellon mukaan tämänpäiväisiin) fuksiaisiin, jotka on siis olympialaisteemalla! Tulee varmaan parhaat aikoihin. :) Siis kunhan ei sytytetä kenenkään hiuksia tai ruohikkopaloa… Meille on askarreltu valtava Venäjän lippukin, ja koska porukkaa tulee kolmesta kielten ainejärjestöstä, meitä on muutama!

Voi kunpa elämä voiskin olla pelkkää järjestötoimintaa. Sitten ei tarvis stressata viikonlopputöihin menosta (jonka eteen en oo tehny mitään), pro gradusta (jonka eteen en oo myöskään tehny mitään), kursseista (joilla oon useimmiten jopa käynyt - eilenkin ihan viis tuntia istuin luennolla!) tai ees rakennekynsistä (joista kaksi on tänään naksahtanu poikki). Paitsi rakennekynsistä stressaisin ehkä joka tapauksessa, oon tainnu jäädä koukkuun.

Huomenna ylioppilaskunnan puheenjohtajatapaamiseen. Nyt Nasha Russia -sketsien pariin. Viikonloppuna on aikaa vaikka ladata tänne kuvia!

Vähiin käy ennen kuin loppuu!

Enää ensi viikko edessä ja sitten on tämä kevät pulkassa! Tiistaina portfolioiden ym. esittelyt vihoviimeisessä ryhmätapaamisessa, samana päivänä vielä viimeinen tunti seiskoille, torstaina kaikille yhteinen palautekeskustelu ja kiitoskahvit ja se siitä! Pisteitä ropisee, plop plop.

Mutta vaikka harjoittelu päättyy, kaikki muu jatkuu… Ajattelin nostaa asumislisää kesäkuussakin ja sehän tarkoittaa opintopisteiden hankkimista. Ilmoittauduin just venäjän leksikologian kirjatenttiin joka ois parin viikon päästä. Jee.

Iskra porskuttaa eteenpäin ja miettii, missä viettää bileensä ensi syksynä.

Sain jo kesän kaikki työvuorot ja ihan hyvältä näyttää. :) Nyt vaan pitää malttaa olla shoppailematta hirveästi!! Hirveesti ei kyllä ole vapaita viikonloppuja, mutta mitäpä minä niillä… Verttiä tulee vaan ikävä.

Mistä tulikin mieleen, että vähän yli viikon päästä Lehtimäelle!!! Näkee sitten miten paljon se poika on kasvanut, pianhan tuo jo konttaa..! Ja onpahan matkalla ruhtinaallisesti aikaa lukea tenttiin.

Kevät on parasta. :)

Vappu tuli, vappu meni. Viidessä päivässä.

Maanantai.

Oli vielä kaikenlaista, enkun opetusta ja ryhmänohjausta ja kokousta ja kaikkea. Annan kanssa kirjoitettiin yömyöhään tutkimuspraktikumia ja todettiin, että vappu aloitetaan nyt. Viini varmasti vaikutti myönteisesti meidän runosuoniin ja tekstiä tuli oikein soljuvasti usean sivun verran. Soljuvasti tuli myös puhetta, joten työskentely sai välillä väistyä tärkeämpien asioiden tieltä.

Tiistai.

Päivä alkoi kauhealla krapulalla, mutta pääsin ylös sängystä käymään hyvinvointipäivä-palaverissa kahdeksalta. Sitten pakkosyömistä, unta ja klo 12 lähtö Carelialta Wappuekskursiolle. Mieliala ja fyysinen olotila koheni nopeasti. Laulettiin, juotiin vähän olutta ja pysähdeltiin katsomaan nähtävyyksiä. Bussi hajosi Juukassa, joten sitä katseltiin vähän pitempään kuin muita paikkoja. Pääsin viimein käymään Enon Veneessä ja Juankoskella Patiksessa. Tuusniemellä saatiin kadehdittavat haalarimerkit ja koska Outokumpu skipattiin, käännettiin nokka kohti Joensuun Feveriä. Menin kuitenkin ajoissa kotiin nukkumaan ja matka jatkoineen kesti 11 tuntia.

minä, Katja, Anni ja Seliina Juukassa odottelemassa bussin korjaantumista…

Keskiviikko.

Aamulla kampaajalle täysissä sielun ja ruumin voimissa! Voiko ihanammin aamun enää alkaa… Diididii! Sitten taas kokoukseen, jonka jälkeen pelätyn tutkimuspraktikumin esittely. Meni ihan hyvin, mutta selväjärkisenä esitelmästä huomasi joitakin epäloogisuuksia, vaikka se silloin yöllä oli vaikuttanut aivan loistavalta. Sieltä hakemaan LIHAAA marinoitavaksi (ostin vahingossa myös farkut) ja Kaislakadulle Genrille & Nastjalle. Kaislakadulta leffaan katsomaan järkyttävän huono Renny Harlinin 12 Rounds (ei harmittanut kuitenkaan hirveästi koska lippu oli halpa). Amarilloon, Bepoppiin, tanssimista, kotiin… Aika rauhallinen ilta peräti?

Torstai a.k.a. VAPPUAATTO.

Saslikkien grillausta! Siihen piti mennä kaksi tuntia, siihen meni viisi. Jäi vähän kaikki väliin, mutta ei se mitään. Aiempien vuosien malliin torso sai lakkinsa ja kuohuviini poksahti, kulkueessakin käppäiltiin taas ja niin edelleen. Miten se ilta menikin niin rauhallisesti?

minä muka grillaan!

Perjantai a.k.a. VAPPUPÄIVÄ.

Piti mennä brunssille mutta ei sitten. Guljailua ja katselua ja jäätelöä ja kortinpeluuta ja taas kuohuviiniä ja terassia. Illalla Suomi – Belarus -matsi. ÄRRRR!!!!

+ Lauantai.

Vapun lopettajainen: hallituksen saunailta Ainolla - saunapuhtaana pizzaa, Aliasta ja lätkää. Ah.

Seuraavaa odotellessa…

Kuhinaa Petroskoissa!

Iskran reissuista on kehittynyt kerrassaan legendaarisia! Tälläkin kertaa meininki oli ihan uskomatonta, rahaa kulutettiin olennaiseen (eli ei juurikaan matkoihin eikä majoittumiseen), porukka oli vallan mainiota ja kulttuuriakin nähtiin! Siis voiko olla parempaa?? Ehkä, jos reissu nimittäin olisi kestänyt ainakin pari päivää pitempään… Oli niin surkeaa jättää Kaisa vaan sinne!

mie & kaisa

Ensimmäisenä iltana käytiin tietenkin Äänisellä ja kierreltiin kaupunkia muutenkin, kunnes eksyttiin ihan vahingossa baariin. Seuraavana aamuna oltiin kuitenkin yllättävän pirteinä! Aamupala nautittiin Chainaja lozhkassa, blinejä, borssia ja teetä.

Chainaja lozhka

Lauantaina ohjelmassa oli leffa “Taras Bulba”, joka perustuu Gogolin pienoisromaaniin. Oli hyvä! Ja sivistävä! Melkein voi sanoa lukeneensa sen teoksen. :D Sunnuntaina käytiin Kansallisessa teatterissa katsomassa Kaisa ja Otto ja naatiskeltiin Turosta (NAM..!!!) ja sen jälkeen kikatettiin ravintolassa näytelmän kaksimielisille vitseille.

baariin eksyttiin yllättäen myös sunnuntaina

Maanantaina käytiin vielä Elias Lönnrotin koululla ja tapasin mun vanhoja oppilaita jotka vielä muisti mut! Ihanaa!

Mutta yhteenvetona muuten… Lähti kyllä niin lapasesta. Ei paljon tullut nukuttua, Kaisan kans oli järjettömän hauskaa (käytiin sen Petroskoin kotona, sen kaverin tupareissa ja tietenkin kaikissa kantapaikoissa), porukka oli muutenkin kiva ja pääsin tanssimaankin..! Ja venäjää pulputin ku mikä.

Milloin taas? Ens viikonloppuna??

Lo-lo-lo-loma!

Pääsiäinen -> pääsiäisloma -> Petroskoi! :) Huomenaamulla lähtö klo 07. Taas mennään venäläisellä pikkubussilla eli marsulla ja taas on venäläinen kuski ja sanon taas, että en mene etupenkille tai voi käydä köpösti. Kivahan olis harjoitella venäjää kuskin kanssa keskustellessa, mutta se käppyräisen hiekkatien tuijottaminen satasen tuntivauhdissa ei kuulosta houkuttelevalta.

Sitten näen pitkästä aikaa Kaisan! Ja saadaan vaihtaa kuulumiset! Ja juoda venäläinen olut, ehkä useampi. Ja pääsen venäläiseen leffaan ja luultavasti Kansalliseen teatteriin katsomaan Ljubit po-finski (“Любит по-фински”). Ja yritän etsiä venäläisen Twisterin! Pitää tuoda vappuskumpat, ja Ainolle kauraryynejä pari pussia. :)

Ehkä tärkeintä on nyt kuitenkin muistaa se, että mä olen siellä rentoutumassa enkä mä en ole vastuussa kenestäkään. Onneksi porukka on sopivan kokoinen (yhdeksän lähtijää) ja fiksuakin vielä. Jännittää kyllä millaista siellä asuntolassa on. :) Mutta luulen et 300 ruplalla/yö lähes mikä tahansa yöpaikka on just jees!

Hauskaa pääsiäistä kaikille ja hyvää matkaa mulle! ;)

Siivoushulluutta

Mä tein sen mitä on pitäny tehdä syksystä asti! SUURSIIVOUKSEN.

• mainokset pihalle
• petarin ja tyynyjen pöllyytys
• helmalakana pyykkiin
• pölyjen pyyhkiminen
• imurointi (pitää muistaa ostaa uus pölypussi!!)
• !LATTIAN PESU!
• kylppärin lattian ja viemärin pesu
• paperit mappeihin
• pyykkien pesu
• tiskaus

Nyt lähen kavereiden kanssa Coffee Houseen enkä pode yhtään omantunnontuskia, vaikka en tänään kirjottanutkaan maileja enkä tutkimuspraktikumia enkä itsereflektiota enkä Iskran toimintakertomusta.

P.S. Jos tämä siivousinnostus johtui siitä, että olin eilen ensimmäistä kertaa elämässäni Joensuun Teatteriklubilla klubi-iltana tamppaamassa tanssilattiaan koloja, mun täytyy tehdä se toistekin.

Opiskelijan kevät = bileeeeeeeet

Now playing: ATB – The Summer (Ibiza Influence)

Nyt kun on saavutettu huhtikuu, alkaa kaikenlaisten kevättapahtumien mainostus rullata ihan täysillä.

Mun opetusharjottelu (+ muut jutut) häiritsee huomattavasti vapun aloittamista. Tiistaina 21.4. on Mikrovilluksen legendaarinen 8-appro, johon olisi EKAA KERTAA varsin kiva osallistua (nyt uskaltaisin kun oon ehkä saavuttanut approon vaadittavan kisakunnon, HAH), mutta siinäpä on samaan aikaan kokoustamista. Siitä lähtis vappukin kivasti käyntiin.

Toinen harmillinen juttu on se, että joku typerä omaa tuntia edeltävä pohjatunti pitää käydä seuraamassa, ja sen takia multa meinaa jäädä ylioppilaskunnan Wappuekskursio väliin, TAAS!

Matkareitti: JNS-Eno-Juuka-Juankoski-Kaavi-Tuusniemi-Outokumpu-JNS

Ei, en suostu. Tänään sain jo neuvoteltua ohjaajan kanssa, et mun harjoittelu päättyykin jo 12.5., ei vasta palautekeskustelujen ja kaiken jälkeen 15.5. ;) Anna kommentoi, että onpa musta tullu rohkea, hekoheko.

Niin ja sittenhän on tietysti se itse vappu. Iskralla on wappupiknik ja ohjelmaahan tarjoaa ylioppilaskunta ja, no, kaikki. Ja ilman ohjelmaakin on ohjelmaa. Mutta tulin vaan ajatelleeksi, että vappuna voisi olla hyvä sauma käydä Lappeenrannassa moikkaa Tuuliaa, niin ja Teemua. Bileet ne on sielläkin. :) Tätä pitää vielä katsella, tuntuu kyllä aika erikoiselta ajatukselta, että en ois Ilosaaressa nauttimassa Sovetskoe Shampanskoeta ja ihanaa ruokaa ja pitämässä maljapuheita по-русски. Saa nähdä…

Voivoi. Liikaa haalarimerkkejä taas ommeltavana.

KEVÄT, IHANAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

China calling

Kiina kutsuu jo ihan pian! Nyt on HUHTIKUU. Siis mitäh.

Tässä kuussa on uudet vaalit ja Vertti täyttää 8 kk ja käydään Petroskoissa viikon päästä ja tehdään töitä ja tutkimuspraktikumia ja opetetaan. Eli sitä samaa.

Mutta tässä kuussa pitää myös ruveta varailemaan lentoja välille Shanghai – Helsinki tai vaihtoehtoisesti Peking – Helsinki, ja sit pitää myös ruveta ottaa rokotuksia ja alkaa pikku hiljaa kattelee noita viisumiasioita. Vaikka ei niitä viisumeita oikeestaan voi vielä edes anoa. Mutta jos hommais vuosiviisumin Venäjälle, sitähän vois jo hommata.

Ja se Iskran Petroskoin reissu, taas ihan sama juttu ku viime kerralla etten oo vielä ees tajunnut että jonnekin oon lähdössä. Kaisa sieltä Facebookiin kirjottelee ja muistuttelee kyllä, onneks. :) Rahaa pitäis keksiä jostain (mutten jaksa sitä murehtia koska en aatellu tuhlata ja matkat ja viisumin oon jo maksanu), ja muutenkin ohjelmaa ja mitä sitä ottais mukaan… Varmaan yhtä ihana loskakeli siellä kuin täälläkin.

Aikuiskurssi päättyy huomenna! Sitten on puolet harjoittelutunneista pidetty! Jipii!

Mittasin mun hiilijalanjäljen ja se meni alle suositusrajojen. :) Hyvä mä. Kokeilkaa tekin.

En voi väittää tylsistyväni

Yleisuutinen: ISYY:n edustajistovaalit on keskeytetty erilaisten mokien takia. Uudet vaalit on kohta. Täytyy myöntää, että vaikka tämä vaikuttaa varmasti äänestysprosenttiin ja muutenkin ihmisten ajatuksiin yo-kuntahössötyksestä, pikku tauko on mulle ainakin ihan tarpeen.

Muuten vain mieltä askarruttaa: Joensuun Yliopiston Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaa ympäröivä rasismikohu ja edustajiston toiminta sen suhteen. En olisi edustajistohommiin ryhtyessä ikinä arvannut, millaista kaikkea sitä vielä joutuu käsittelemään. Vastuu painaa ja siksi tuntuisikin typerältä ohittaa tämä asia – parempi “ylireagoida” (jos se nyt tässä tapauksessa on helposti mahdollistakaan) kuin joutua siihen tilanteeseen, että jäsenistön luottamus ylioppilaskuntaan horjuu.

Uutta intoa tuo: Olenpa nyt sitten aktiivisesti mukana myös Joensuun Auskultanttikunta ry:n eli aineenopettajien ainejärjestön Jorauksen toiminnassa. Tämä taitaa olla selvä merkki siitä, että sen lisäksi että mä tunnen olevani kielenopiskelija, musta on tullut myös aineenopettajaopiskelija. Tämä aineenopettajaopiskelija päivittää Jorauksen nettisivustoa ja vastaa tiedotuksesta, joten hommaa riittää sillä saralla. Ja koska kehitettävää on ja tapahtumia ja jäsenistöä innostavia juttuja pitää keksiä kovasti, uutta innostusta tarvitaan ja sitä multa jostain syystä vielä löytyy, kaikkien näiden Iskra-vuosien jälkeenkin!

Uusista aluevaltauksista voisi mainita vaikka: Joensuun Venäjän ystävät ry., jonka johtokunnassa myös nykyään istun. Suurta vastuutehtävää ei ole vielä kohdalle napsahtanut (kieltämättä aikamoisen välttelyn ansiosta), mutta jatkossa varmasti aion osallistua yhä aktiivisemmin Suomi-Venäjä-seuran toimintaan. Ensi lauantaina oon menossa yhdistyksen taloudenhoidon kurssille, joten on tainnut jonkinlainen “tulevaisuuden nakki” jo napsahtaakin. Liittyminen tapahtui alunperin sen takia, että yhteistyötä Joensuun Venäjän ystävien ja Iskran kesken tiivistetään, mutta kyllä mä siellä istun muussakin kuin Iskran pj:n ominaisuudessa. Mielenkiintoista! Ja miksei jopa työmahdollisuuksia avartavaa..?

Vanhaan tuttuun uutta, sinistä ja lainattua: Iskra kehittää yhteistyötä muiden kielten ainejärjestöjen kanssa ja jatkossa aletaan ilmeisesti järjestää bileet yhdessä. Ollaan myös tilaamassa monenlaisia uusia ja ihania haalarimerkkejä ja syksyllä järjestetään vuosijuhlat. Iskra ei ole hetkeen voinut näin hyvin! Petroskoihin parin viikon päästä, rahatilanne on yllättävän hyvä ja ilmeisesti ihmisten mielikuvat ja yhteishenki on alkaneet kehittyä. Nyt taotaan kun rauta on kuumaa.

Tulevaan valmistaudun: opetusharjoittelussa. Tällä hetkellä vedetään toisen harjoittelijan kanssa aikuiskurssia, ja tämä on luultavasti yksi opettavaisimpia kokemuksia mitä mulla on harjoittelujen aikana ollut. Aikuisopetus on oikeasti se mun juttu, ei ne lapset, vaikka niiden kanssa toki keksisi hirveästi kaikkea kulttuuriin liittyvää, ja on mulla lapsille enemmän materiaaliakin jo olemassa. Ihanaa kun kysellään ja pohditaan yhdessä kielen koukeroita ja mysteerejä, ja kun joka tunti oppii itsekin lisää. Täytyy kuitenkin lisätä, että luokanopettajan homma voisi olla hauskaa sekin. Mutta haluaisin olla selkeästi joko luokanopettaja tai kieltenopettaja. Ehkä saan joskus tilaisuuden olla kaikkea, päivällä koulussa ja illalla kansalaisopistossa.

Aika kuluu!

Vertistä on tullut pitkä ja vahva ja vitsikäs ja minun kaveri. <3

Pidin ekan tuntini syventävässä ja se meni hyvin. Kirjoitan tätä nyt siksi, koska pitäisi suunnitella seuraavia tunteja, ja se alkaakin jo käydä vähän hankalaksi. Pitää tehdä enemmän omia matskuja, jännä nähdä mitä tästä tulee ja meneekö yhtä hyvin.

Viikko on kiireinen, kun on niin monenlaista meneillään. Tänään oli koulutuksen kehittämisen työryhmän kokous ja se oli todella mielenkiintoista! Torstaina on edaria ja Iskran kokousta ja tässä ennen sitä sun tätä.

Nyt iskee työilo taas vähäks aikaa ni en uskalla tuhlata minuuttiakaan! Hommiin –>

Teatteria, kuinka ihanaa!

Näin siis Tshehovin Lokin lauantaina Joensuun Kaupunginteatterissa. Päätin laittautua, kerrankos sitä pääsee oikein jonnekin (muualle kuin baariin)!

Mä tarjosin (vapaa-)liput, Sakke osti lasilliset vettä ja makso narikan. :D Juoruiltiin väliajalla ja kikatettiin näytökselle, oli kivaa. Harmitti vain, että yksi näyttelijöistä ei oikein yltänyt muiden tasolle, puhui liian hiljaa ja monotonisesti eikä oikein osunut nappiin tunteiden kuvaamisessa. Tai no, jospa luen sen näytelmän, niin tiedän millainen tuon hahmon olisi oikeasti pitänyt olla. Mutta yleisesti ottaen täytyy myöntää, että mun käsitys Tshehovista muuttu kovasti positiivisempaan suuntaan. Mä en oo aiemmin oikeen voinut sietää sitä. :D Mut se johtuukin varmaan siitä, etten oo aiemmin nähnyt esitettävän noita näytelmiä, luettunahan niistä ei saa ollenkaan niin paljon irti.

Ostin kahdella eurolla iltasanomamaisen käsiohjelman. Tosi käsiohjelma, sitä piti lukee kuin Ilkkaa.

Mutta kannatti mennä, ja nyt mun pitää suorittaa tehtäväni ja mainostaa tätä muillekin iskralaisille. Puhuttiin jo, että jos ihan Iskran porukalla varattais liput johonkin näytökseen. Jos vaikka tulis kutsuja toistekin. ;) Muahahaa.

Tshehovia – ilmaiseksi!

Mahtavaa! Ilmeisesti ainejärjestöaktiivisuus alkaa palkita muutenkin kuin vaan siistinä merkintänä cv:ssä! :D

Mut kutsuttiin henkilökohtaisella sähköpostilla Anton Tshehovin Lokin ensi-iltaan 21.2.2009 Joensuun Kaupunginteatteriin!! Miten ihanaa!

Mulla on vain kolme ongelmaa: (ehdotuksia otetaan vastaan)

1. Mulla on kyseinen näytelmä kirjahyllyssä. Kannattaako se lukea ennen esitystä vai ei?
2. Miten sinne pitää pukeutua??
3. Kenet otan aveciksi???

Tämä tuli kuin tilauksesta, me nimittäin käytiin Petroskoissa Kansallisessa teatterissa katsomassa aivan FANTASTINEN näytelmä, Hella Wuolijoen Niskavuoren naiset. Se oli täydellinen elämys, ja päätin siellä, että teatterissa käynti pitää ottaa tavaksi. Uskomatonta, että näinä 4,5 vuotena Joensuussa en oo kertaakaan käynyt Joensuun Kaupunginteatterissa! No jos nyt tulisi tähän muutos. :)

Hei Karjalasta kielen minä löysin..!

Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa opetetaan suomen lisäks vepsää, aunuksenkarjalaa ja vienankarjalaa. Opettajilla oli puhetta siitä, että kuuluisa petroskoilainen professori Pekka Zaikov on mennyt Suomeen ja opettaa sielläkin nykyään karjalan kieliä. Tää meni mulla jotenkin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, koska muistin tämän vasta nyt, kun meille humiksen opiskelijoille tuli viestiä, et Pekka Zaikov alkaa vetää kaikille avoimia karjalan kursseja Joensuun yliopistossa! No mähän menin heti ilmottautumaan. :D Karjalan kielen peruskurssi kestää pari kuukautta kolme tuntia viikossa, ja siihen aion osallistua syventävästä opetusharjoittelusta huolimatta, mutta toinen kurssi, Johdatus Karjalan kulttuuriin, on aikataulultaan semmonen, etten joka kerta pääsis ja muutenkin… Torstaina iltaluentoja ja perjantaina aamuluentoja, ei mua varten. :) Ja kieli kiinnostaa muutenkin paljon enemmän kuin kulttuuri, niin kauheelta kuin se kuulostaakin.

Karjalan kieli ei aiemmin oo mulle ollu sen kummempi kiinnostuksen kohde, mutta Petroskoissa sen olemassaolo näkyi koulun arjessa ja kaupungilla muutenkin. Koulussa kaikkien luokkien nimet oli kirjoitettu venäjäksi, vepsäksi, aunuksen- ja vienankarjalaksi ja suomeksi. Oppilaat puhu meillekin karjalaa (toki kielet menee vähän sekaisin, eli eivät varmaan muistaneet, onko joku sana suomea vai esim. vienankarjalaa). Harmi kun en päässyt seuraamaan, tai oikeestaan ehtinyt/muistanut mennä seuraamaan karjalan tuntia.

Me käytiin kaupungilla tutustumassa yhen koulun suomenopettajan kans Kipinä-lehden toimitukseen. Kipinä on ainoa suomenkielinen lastenlehti, jota julkaistaan Karjalassa. Samassa rakennuksessa oli myös muiden lehtien toimituksia, mm. Oma mua ja Karjalan Sanomat. (Karjalan Sanomiin tehtiin myös meistä harjoittelijoista juttu! Pitääkin käydä kirjastolla katsomassa ja ottamassa kopio jos löytyy.) Suomen, vepsän  ja karjalan kieliä yritetään siis vaalia siellä, ja mä aattelin et vähintä mitä mä voin tehdä, on oppia pari sanaa karjalaa. :) Opiskelujen kannalta tässä on parasta se, et mä saan kovasti kaivattuja pisteitä kurssilta, jolla mä ihan oikeasti mielelläni käyn!

Edit klo 17.00: Tiedättekös muuten, mikä “kipinä” on venäjäksi? No sehän on iskra (искра)! ;) Hauska yhteensattuma, pitäisköhän meidän alkaa tehdä venäjänkielistä lastenlehteä Joensuussa..?